Tallinn Winner-15 näyttelyssä

Kevään kunniaksi päätettiin tehdä Watin ja Helmi-Orvokin kanssa pienoinen piipahdus naapurimaa Viroon, päämääränä Tallinn Winner- näyttely. Matka alkoi lauantaina 11.4. Eckerö Linen Finlandialla. Eckerö Linella koirat saavat olla ainakin tähän aikaan vuodesta autossa ja se oli kyllä koirien kannalta kiva juttu. Varmistettiin vielä ennen autokannelta poistumista, että pysyyhän ilma raikkaana ja henkilökunta vakuutti näin olevan. 

Matka kesti kolmisen tuntia, koska Tallinnan sataman korjaustöistä johtuen maihinnousu viivästyi. Autoon palattuamme löysimme sieltä kaksi hyvin unista ja rauhallista koiruutta ja ilma todella oli autokannella aivan raikas ja pakokaasuton. Satamasta jatkui matka kohti Go Hotel Shnelliä. Valitsin tämän hotellin koirakeskustelupalstojen kehujen perusteella ja hotelli osoittautuikin oikein mukavaksi. Sijaintikin oli koirien kannalta mukava, koska aivan hotellia vastapäätä oli pieni puisto. Äärioikealla kuvassa näkyy Toompean linnaa. Hienot maisemat koiran pissatukseen <3

Helmi-Orvokki ei vieraasta paikasta stressannut <3

Koko reissun aikana Helmi-Orvokki sai osakseen paljon huomiota, rotu oli selvästi kiinnostava. Wattia lähinnä kavahdettiin, sen luona rapsuttelijoita ei todellakaan parveillut :) Tosin en kokenut Helmin saamaa huomiota pelkästään mukavana, pelkäsin sen varastamista erityisesti sen jälkeen, kun eräs taksikuski kovasti kyseli sen rahallista arvoa...

Näyttelypaikka löytyi helposti, mutta aika lailla oli pienet kehät näin suomalaisiin kehiin tottuneena... Sekä siput että lakut arvosteli Jørgen Hindse Tanskasta. Watti aloitti urakkansa ensin ja se oli nopeasti ohi, TLN W-15-titteli irtosi helposti :) 

Sipuja oli ilmoitettu kuusi kappaletta, 2 urosta ja 4 narttua. Uroksista toinen oli Helmi-Orvokin tyylikäs veli Roope, joka menestyi hienosti ollen PU 2 ja saaden TLN JW-15-tittelin toisen uroksen ollessa avoimessa luokassa. Nartut jakaantuivat siten, että Helmin lisäksi junnuluokassa oli toinen narttu, yksi narttu avoimessa- ja yksi valioluokassa. 

Helmin arvostelu:
"Medium size, nice type, excellent head, good topline and tail, well angulated, good coat, moves well, good temperament." Juk1, sa, junsert, rop-juniori, pn2, TLN JW-12

Paras narttu-luokassa Helmi sijoittui siistoiseksi valioluokan nartun ollessa PN1 ja avoimen luokan nartun ollessa PN3.

Kumpikaan koirista ei sijoittunut ryhmissä, Helmihän osallistui Paras Juniori-ryhmään ja Watti sitten tietysti 1. ryhmän isoon kehään.

Ryhmien jälkeen lähdettiin kiiruusti kohti satamaa ja kotia kohti. Oli tosi kiva reissu! Ja pakko sanoa, että tervepäisten koirien kanssa on NIIN mukava matkata!

Ai niin, kuva reissun ruseteista myös, vasemmalla Helmin ja oikealla Watin :)

Helmi-Orvokin ensimmäinen vanhainkotivierailu

Vihdoinkin päästiin Helmi-Orvokin kanssa vanhainkotivierailulle! Alkoi kyllä mattea jännittämään, kun kävi ilmi, että muita Karva-Kavereita ei päässyt laisinkaan paikalle... Olin olettanut, että Helmi saisi vähän mallia toisilta tai ainakin toiselta Karva-Kaverilta. Ja tosiasiassa mattekin kaipaili vähän mallia, kun koko homma oli meille kummallekin uutta... Saatiin ohjeeksi käydä kolmella osastolla mikäli Helmi jaksaa. 

Olimme ajoissa paikalla ja ensimmäisellä osastolla oltiin hämmentyneitä, kun menimme. Jostain syystä tieto koordinaattorin sopimasta ajankohdasta ei ollut henkilökunnan tiedossa ja vanhukset olivatkin jo pääosin huoneissaan. Lähdimme Helmi-Orvokin kanssa sitten vierailemaan huoneissa, joissa henkilökunnan arvion mukaan saattaisi olla koiravieraasta ilahtuva vanhus. Vanhukset olivat pääosin vuoteissa, joten oli helppo ymmärtää miksi tähän toimintaan kaivattiin pienikokoista koiraa: Helmi-Orvokki oli helppo nostaa syliin ja ojentaa vuoteisiin kosketeltavaksi. Kohtaamiset olivat liikuttavia. Kaikilla vanhuksilla ei ollut enää sanoja, mutta kaikkien silmät alkoivat loistaa Helmi-Orvokin nähdessään. Siirryimme osastolta toiselle ja kolmannelle ja kaikki sujuivat pääosin samalla tavalla: meidän tuloamme ei muistettu, mutta otettiin hyvin vastaan ja ohjattiin huoneisiin. Henkilökunta myös tunsi väkensä: kaikki ne, joiden huoneissa kävimme, olivat ilahtuneita. Osastoilla oli kuuma ja aloimme molemmat olla aika kuumissamme. Kaikkiaan kävimme tunnin aikana tapaamassa noin 10 vanhusta huoneissa, käytävillä tapaamiemme lisäksi. Helmi-Orvokki suhtautui sydämellisesti kaikkiin, mutta eräs puhumaton ja jäykkäilmeinen vanhus kierroksen aivan loppupäässä selvästi hieman jännitti juniorineitoa. Liukkaat lattiat tuottivat sille myös hieman päänvaivaa, mutta kolmannella osastolla kävelytekniikka alkoi olla jo hallussa :D 

Vierailusta jäi matelle tosi hyvä mieli. Helmi-Orvokki lunasti kaikki siihen asetetut toiveet fiksulla käytöksellään ja itsestä tuntui, että vierailu tuotti iloa tavatuille vanhuksille.

Taianomainen lenkki

Lähdin tänään juoksulenkille Helmin kanssa kahdestaan. Tiet alkavat olla sulaneet jäästä ja päästiin juoksemaan Helmin tähän asti pisin juoksulenkki 9.4km. Huomenna pieni musta täyttää 10kk... Ilta oli hieno, katselin taivaalla tällä hetkellä kirkkaana näkyvää Venusta ja samalla huomasin revontulet. Lenkin lisääntyessä revontulien määrä kasvoi koko ajan. Siinä taianomaisessa tunnelmassa juostessa katselin välillä taivasta, välillä koetin nähdä vierelläni juoksevan pikimustan kipittelijän. Yhtäkkiä tajusin, että siinä se nyt on, suurenmoinen Helmi-Orvokki! Se, jota niin monella viime kevään ja kesän lenkillä mietin ja josta lenkkiseuraa Tytyn poismentyä kaipasin. Pennun odotus oli pitkä ja nyt talven myötä, kuin varkain, on pienestä pennusta kasvanut hieno, nuori koira ja ihan totta, siinä se nyt on: täydellisenä, upeana, loistavana <3

Sunnuntai-aamun huvia

Tähän näkymään Helmi ei ikinä kyllästy :D

Seuraava huvi on, kun vaahtoa alkaa näkyä lattiakaivossa. Oma pieni höpsö <3

Helmi-Orvokin Karva-Kaveri-debyytti

Helmi-Orvokin Karva-Kaveri-ura ei sitten alkanutkaan vanhainkodista, kuten olin alunperin suunnitellut :) Luvian Laitakarissa oli Talvipäivät ja koska yllättäen toinen menoni peruuntui ja Karva-Kavereja Talvipäiville toivottiin, ilmoitin Helmi-Orvokin sinne "töihin". Olin alunperin epävarma siitä, että miten Helmi-Orvokki suhtautuu innokkaisiin lapsihalaajiin, sehän on kuitenkin "aikuisten" koira. Lähdettiin kuitenkin kokeilemaan ja kannatti mennä <3 

Heti alkajaisiksi Helmi-Orvokin tulo keräsi suuren joukon innokkaita lapsosia ja tokihan Helmi oli hiukan hämmentynyt, mutta rentoutui nopeasti. Helmi-Orvokilla oli "työkaverina" isompi lajitoveri, joka on jo pitkään toiminut Karva-Kaverina ja jolla oli ihan lehmän hermot. Helmi-Orvokki sai siitä hyvää rooimallia :D. Helmi oli lopulta lasten rapsuteltavana lähes kaksi tuntia, joka on pitkä aika noin nuorelle koiralle. Runsaasti tuli uusia kokemuksia muutenkin mm. paikalla olleesta lasten "ulkodiscosta". Tuuli oli kova, 10m/s ja pressut lepattivat ja tavarat lentelivät. Kyllä Helmi niitä kaikkia tarkkaili, kuten tarkkaavaisen ja reippaan koiran kuuluukin, mutta peloissaan ei ollut mistään. Yllättävän moni aikuinen tunnisti rodun ja joku ihmettelikin, että miten tämä schipperke on tällainen, kun hän tietää kaksi muutakin schipperkeä ja ne ovat sellaisia vihaisia... 

Tästä reissusta jäi hyvä mieli, kyllä tällä perusteella uskaltaa mennä Helmi-Orvokin kanssa jatkossakin myös lapsikeikoille. Ja tokihan yksi lapsi jo kyseli, että tuleehan Helmi-Orvokki tänne myös vuoden kuluttua <3

Todellinen Helmi

Jonkinlainen ryhtiliike olisi tarpeen blogin päivittämisen suhteen... Asiat tulevat jaettua Facebookissa niin tehokkaasti, ettei blogin päivittämiselle tunnu olevan tarvetta samalla tavalla kuin ennen muinoin. No, kerrataan kuitenkin viime aikojen kuulumisia :)

Helmi-Orvokin etsijäkoiraharrastus on edennyt mallikkaasti.

Helmi-Orvokki jäljestää (linkki)

Viikko oheisen videon jälkeen Helmi-Orvokki suoritti Etsijäkoiraliiton alkeiskurssin loppukokeen ja pääsi ns treenirinkiin. Loppukokeen jäljellä oli pituutta 680m, ikää 2½h ja etsittävä maalikoira oli autossa. Hajulähteenä toimi paperinenäliina, jolla oli pyyhitty maalikoiran korvat. Helmin treenit ovat tämän jälkeen edenneet edelleenkin oikein hienosti, harjoitusjälkien teemoina on sen jälkeen ollut mm. janalähtö ja maastonvaihdokset. Ai niin ja 1km pituisen jäljenkin Helmi on jo ajanut. 

Viikko alkeiskurssin loppukokeen jälkeen Helmi-Orvokki suoritti Karva-Kaverit ry:n testin ja "pätevöityi" näin Karva-Kaveriksi. Testissä testattiin mm. suhtautumista koviin ääniin, hississä ja rappusissa kulkemista, luopumista lattialla tyrkyllä olevasta ruuasta, suhtautumista toisiin koiriin ja erilaisiin henkilöihin mm. pyörätuolissa ja aidossa tilanteessa vanhainkodin osastolla. Helmi-Orvokki suhtautui luonteensa mukaisesti luottavaisesti ja ystävällisesti niin toisiin koiriin kuin kaikkiin tapaamiinsa ihmisiinkin.

  

 

                                           

Helmi on todella osoittautunut nimensä veroiseksi <3 ja osoittaa sen, että pienellä koiralla voi harrastaa suuria asioita. Ihana, viisas aarteeni!

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Pieni musta on paljon muutakin kuin Pieni Musta. Helmi. Helmi-Orvokki. Orvokki. Kukkis. Kukkis-Pukkis. Kukka-Kyllikki. Musta porsas. Pieni sika. Hellu. Hemuli. Hölmö-Helmi.